Kunniakäynti Pe-2 lento-onnettomuuden muistomerkillä
Härmälän lentokenttä
Sotien aikana Valmetin Lentokonetehtaalla tehtiin uusia ja korjattiin vaurioituneita koneita. Niiden koelentotoimintaan läheinen Härmälän lentokenttä oli laaksomaisen sijaintinsa ja kuntonsa vuoksi varsin sopimaton. Tämä korostui erityisesti isojen ja raskaiden koneiden kohdalla.
Kohtalokas siirtolento
Toukokuun 21. päivänä 1942 oli tarkoitus lentää Ilmavoimille tehtaalla saatu kunnostettu kaksimoottorinen venäläinen Petljakov Pe-2 koelentoja varten paremmalle kentälle Kuorevedelle. Koska varsinainen kiitorata-alue Härmälässä oli pehmeä, lähtö tapahtui itään kiitoradan vasemmalta puolen. Lähtökiidossa PE-214 kuitenkin ajautui oikealle kentän pehmeälle osalle, vauhti hidastui ja kiitomatka piteni. Edessä oli 40 metriä korkea Rukkamäki. Ohjaaja kapteeni Kauko Pirhosen oli nostettava kone lähes kolmen pisteen asennosta ilmaan ja vedettävä se alinopeudella mäen yli. Mäen ylityksen jälkeen kone joutui kuolioon, menetti korkeutta ja syöksyi pienen peltoaukean länsireunassa metsään.
Kone katkoi puita, pirstoutui mäen rinteeseen ja syttyi palamaa. Kapteeni Kauko Pirhonen ja radiosähköttäjä Elis Lehtinen saivat heti surmansa. Lentokonemekaanikko Kimmo Putkonen oli lentänyt ulos koneesta ja oli tajuissaan. Hän kertoi Pirhosen todenneen Rukkamäen yläpuolella, että nyt taidetaan mennä metsään. Putkonen menehtyi saamiinsa vammoihin sairaalassa 29.5.1942.
Kunniakäynti
Ilmavoimien Varikko ja Valmet Oy:n Lentokonetehdas kiinnittivät onnettomuuspaikalle luonnon kiveen muistolaatan Ilmavoimien vainajienpäivänä 7.9.1964. Lentovarikon Kilta puheenjohtajansa Aarno Torikan johdolla ja Ilmavoimien Materiaalilaitos kunnioittivat juhlallisella kunniakäynnillä Kauko Pirhosen, Elis Lehtisen ja Kimmo Putkosen muistoa onnettomuuden 70-vuotispäivänä 21.5.2012. Kevään kauneimpana päivänä laskimme seppeleen heidän muistomerkilleen. Nykyään paikalla on omakotitalo, jonka kauniin puutarhan nurkkauksessa muistomerkki sijaitsee.
– Seppeleen laskijat vasemmalla lentäjä, ekonomi Pertti Pirhonen, Koelentokeskuksen varapäällikkö, majuri Antti Rautio, teknikkokapteeni Aarno Saramäki, insinöörieverstiluutnantti Aarno Torikka ja insinööri, veteraanilentäjä Lauri Väisänen.
– Juhlalliseen kunniakäyntiin osallistujat vasemmalla eversti Matti Antikainen, insinööri, veteraanilentäjä Lauri Väisänen, insinöörieverstiluutnantti Aarno Torikka, lentäjä, ekonomi Pertti Pirhonen, teknikkokapteeni Aarno Saramäki, Koelentokeskuksen varapäällikkö, majuri Antti Rautio, Tiia Pirhonen ja Raija Saramäki.
Kapteeni Kauko Pirhosen poika Pertti Pirhonen ja vaimonsa Tiia sytyttivät muistomerkille kynttilän isänsä muistoksi. Lähtiessämme jäi muistomerkille kynttilä ja seppele kertomaan, ettei turmassa menehtyneitä ole unohdettu.
– Seppele muistomerkillä
– Kapteeni Kauko Pirhosen, radiosähköttäjä Elis Lehtisen ja lentokonemekaanikko Kimmo Putkosen muistomerkki
Elämän oli silti jatkuttava
Lentäjä ja ekonomi Pertti Pirhonen menetti isänsä ollessaan vain viisivuotias. Muistikuvat isästä ovat silti hyvin muistissa. Hän muistelee saaneensa kulkea poikasena ihan vapaasti konehalleilla, toimistoissa ja rullausteillä, kaikkihan hänet tunsivat. Hän pääsi myös lennolle Stieglitzillä.
Koelentäjä Aaretti Nieminen otti orvoksi jääneen perheen huollettavakseen mennen naimisiin Kauko Pirhosen lesken kanssa.
Pertti Pirhonen peräänantamattomuutta kuvaan osuvasti se, että hän kävi läpi neljä silmän sarveiskalvoleikkausta saadakseen lentolupakirja. Lupakirja on edelleen voimassa. Se on kunnioitettava saavutus. Vuonna 1957 hän oli Kauhavalla ohjaajakurssilla n:o 27. Hän oli osallistunut sen kurssin 55-vuotisjuhlaan juuri tässä viikon vaihteessa. Sitä oli vietetty Laajavuoressa ja Tukilentolaivueessa Luonnetjärvellä. Hän on lentänyt esim. Vihurilla 50 tuntia. Hän arvio 3-sarjan Vihurin olleen miellyttävä ja tasapainoinen lentää, kunhan ei moottoria rasittanut liikaa.
Kuva ja teksti: Jorma Hautala