Kunniakäynti Pyry PY-37 lento-onnettomuuden muistomerkillä
Harjoitushävittäjä Pyry
Ilmavoimien tilauksesta Valmetin Lentokonetehtaalla suunniteltiin ja tehtiin koulukoneeksi uusi harjoitushävittäjä. Sen ensimmäisen mallin, VL Pyry I, PY-1:n ensilento oli 29.3.1939. Tuotantomallia VL Pyry II tilattiin 40 konetta. Niiden tunnukset olivat PY-2 … PY-41. Pyryllä koulutettiin 20 vuoden aikana n. 700 sotilaslentäjää. Viimeisen kerran Pyryt, PY-1 ja PY-27 lensivät 7.9.1962 Härmälässä.
Kohtalokas koelento
Pyryn kärkisakkausominaisuuksia yritettiin parantaa trapetsisiivillä. Ensi kerran ne asennettiin PY-24:ään 20.3.1941. Koe epäonnistui ja siihen vaihdettiin elliptiset siivet.
Seuraavan kerran asennettiin uudet trapetsisiivet PY-37:een. Maaliskuun 7. päivänä 1943 koelentäjä kapt. Erkki Pohjanheimo sai koelentotehtävän. Hänen tuli selvittää Pyryn lento-ominaisuuksia uusilla trapetsisiivillä varustettuna koneen ollessa kuormattuna kahdella henkilöllä. Omasta pyynnöstään matkustajaksi koneeseen nousi kapt. Aki Järvinen saatuaan siihen luvan Varikon päälliköltä. Pohjanheimo nousi Pyryllä 1000–1500 metriin ja suoritti monipuolisen koelento-ohjelman, taitolentoliikkeitä, vaakakierteitä, jyrkkiä kaartoja, ylösvetoja ja syöksyjä. Liikkeiden aikana koneen korkeus putosi asteittain 200 metriin. Lopuksi PY-37:n nähtiin poistuvan Koivistonkylän suuntaan, jossa se putosi loivassa selkäsyöksyssä Lempääläntien itäpuolelle. Kapt. Erkki Pohjanheimo sai heti surmansa ja kapt. Aki Järvinen menehtyi matkalla sairaalaan.
– Turmapaikka ja koneen jäännökset 7.3.1943. Kuva Erkki Rekolan arkistosta
Syynä onnettomuuteen pidettiin alinopeudella tehtyä tiukkaa kaartoa ja koneen joutumista syöksykierteeseen, josta ei näin matalalla ollut enää mitään mahdollisuutta oikaisuun.
Pyry oli vakaa yhden hengen kuormalla, mutta kahden hengen kuormalla pitkittäisvakavuudessa oli ongelmia. Kun koneen moottoritelinettä pidennettiin, niin koneen painopiste muuttui ja pitkittäisvakavuus palautui.
Aki Järvinen
Tämä onnettomuus sai Tampereella ja koko Suomessa paljon huomiota. Akilles ”Aki” Järvinen oli hyvin menestynyt yleisurheilija. Hän voitti hopeaa kymmenottelussa sekä Amsterdamin (1928) että Los Angelesin (1932) Olympialaisissa. Häntä pidetään maamme yleisurheilun monipuolisimpana lahjakkuutena. Hänen isänsä Verner ”Isä” Järvien voitti kultaa vauhdittomassa kiekonheitossa ja pronssia kiekossa Ateenan (1906) välikisoissa ja pronssia vauhdittomassa kiekonheitossa Lontoon (1908) Olympialaisissa.
Kunniakäynti
Tampereen reserviupseeri- ja reservialiupseerikerhojen ilmailujaostot, Ilmavoimien Varikko ja Valmet Oy:n Lentokonetehdas kiinnittivät onnettomuuspaikalle luonnon kiveen muistolaatan Ilmavoimien vainajienpäivänä 7.9.1964. Lentovarikon Kilta puheenjohtajansa Aarno Torikan johdolla ja Ilmavoimien Materiaalilaitos kunnioittivat juhlallisella kunniakäynnillä Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistoa onnettomuuden 70-vuotispäivänä 7.3.2013. Aurinkoisena pakkaspäivänä laskimme seppeleen heidän muistomerkilleen. Lähtiessämme jäi muistomerkille kaunis seppele ja jäälyhdyssä palava kynttilä kertomaan, ettei turmassa menehtyneitä ole unohdettu.
– Juhlalliseen kunniakäyntiin osallistujat vasemmalla teknikkokapteeni Mika Siitonen, teknikkokapteeni Aarno Saramäki, insinöörieverstiluutnantti Aarno Torikka, tarkastaja Erkki Rekola, eversti Matti Antikainen
– Lentovarikon Killan puheenjohtaja insinöörieverstiluutnantti Aarno Torikka laskee seppeleen
– Seppele muistomerkillä
– Seppele
– Muistolaatta
Kuva ja teksti: Jorma Hautala