Valikko Sulje

Wreden koneen julkistaminen

Wreden koneen näköismallin julkistaminen

Wreden koneen näköismalli

Vapriikissa vietettiin Kasper Wreden koneen näköismallin juhlallista julkistamistilaisuutta tiistaina 19.4.2011. Paikalla oli museon henkilökuntaa, Lentovarikon kiltalaisia, lehdistöä ja YLE. Koneen on pääosin rakentanut kiltalainen Raimo Ilvonen autotallissaan apunaan Samuli Puotila ja työryhmä. Erinomaisen ammattitaidon ja pitkän työkokemuksen lentokoneen rakentamiseen Raimo Ilvonen on hankkinut Valmetin Lentokonetehtaalla mm kokoamalla peräti 56 Vihurin perärunkoa. Samassa tilaisuudessa näimme Samuli Puotilan tekemän erikoisen hienon animaation. Se esitti Adolf Aarnon lentoyritystä Pyhäjärven jäällä La Demoiselle-koneella 100 vuotta sitten.


– Taustalla Kasper Wreden koneen näköismalli ja edessä vasemmalla koneen tekijä Raimo Ilvonen ja oikealla työssä mukana ollut ja Adolf Aarnon lentoyrityksestä hienon animaation tehnyt Samuli Puotila. Wreden työryhmää kuuluivat myös Aarno Saramäki ja Matti Siukkola ja myöhemmin siinä avustivat Juha Kotti, Heikki Paukkunen, Erkki Uponen ja Veikko Parviainen. (kuva Jorma Hautala)

Kasper Wrede

Kasper Fabian Wrede (1892–1921) oli työskennellyt Saksassa lentokonetehtaalla ja opiskellut Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1913. Kun sota keskeytti opinnot siellä, hän jatkoi Suomessa Teknillisessä korkeakoulussa.

Jo vuonna 1910 Wrede rakensi ensimmäisen liitosiiven. Hän hakkautti kotitilansa rinteeseen aukon liitotasokokeitaan ja lentoharjoitteluaan varten. Hän rakensi suunnittelemansa lentokoneen Anjalassa Rabbenlungin sukutilalla vuosina 1914–1915 avustajanaan Otto Eriksson. Kevättalvella 1915 päästiin aloittamaan lentokokeet. Hänen onnistui lentää sillä Kymijoen yli. Lentouutinen saavutti myös venäläiset viranomaiset. Hänen oli purettava kone ja osat piti piilottaa. Venäjän vallan alla oleva Suomi oli lentokieltoaluetta. Kasper Wrede pakeni Saksaan ja värväytyi jääkäriksi, mutta vapautettiin palveluksesta sairauden vuoksi.

Hän suoritti Ruotsin Ljungbyhedissä siviililentokoulun ja muutti Amerikkaan Buffaloon töihin Curtiss-tehtaalle. Vuonna 1917 Amerikan Ilmailuklubi myönsi hänelle kansainvälisen ohjaajatodistuksen n:o 661 ensimmäisenä suomalaisena.


– Kasper Wreden lentolupakirja. Kuva Lentovarikon Killan arkisto

Kasper Wrede palasi takaisin Suomeen. Hän palveli Santahaminan ja Utin lentojoukoissa. Vuonna 1919 hän muutti Australiaan. Aivan liian nuorena lahjakkaan Kasper Wreden monivaiheinen ja erikoisia käänteitä täynnä ollut elämä päättyi Fidzi-saarilla vain 29-vuotiaana.

Näköismallin rakentaminen

Lentovarikon Killan yksi toimintamuodoista on perinteiden vaaliminen ja tiedon säilyttäminen ilmailumme varhaisvaiheista. Aktiivijäsenet tarttuivat rohkeasti suunnattomaan suureen ja vaikeaan neljä vuotta kestäneeseen urakkaan. Koska kone ja ensilento olivat silloisen lain vastaisia, ei ollut käytettävissä virallisia dokumentteja eikä valokuvia. Anjalasta löytyi joitain koneen osia, suunnitteluaineistoa ja muistivihko. Näiden perusteella ammattitaitoinen työryhmä osasi koneen tehdä. Yhtenä vaikeutena oli se, että nykyään metsät ovat nopeasti kasvavaa, harvasyistä puuta, joka ei lujuudeltaan täytä lentokoneen rakennevaatimuksia. Sopivaa puuta löydettiin ja uljas Wreden kone on lentokelpoinen, kunhan siihen saataisiin alkuperäinen kolmisylinterinen moottori.


– Wreden koneen näköismallin piirustukset, Raimo Ilvonen

Näyttely ja sijoituspaikka?

Hienoa, että Vapriikki lohkaisi kahviostaan paikan koneen julkistamistilaisuutta varten. Mutta siellä se sai olla vain 11 päivää.


– Wreden koneen näköismalli (kuva Jorma Hautala)

Hyvät lukijat, auttakaa löytämään tälle ahkeran uurastuksen tuloksena syntyneelle hienolle koneelle arvoisensa säilytys ja näytteillä olo paikka. Se on tärkeä osa maamme ja ilmailumme historiaa aivan sen alkutaipaleelta.

– Teksti: Jorma Hautala