Kunniakäynti Aarre Siltavuoren muistomerkillä
– Lentomestari Aarre Siltavuoren muistomerkki Teiskon Uskalin kylässä
Kotimainen hävittäjäkone Myrsky
Vanhat Fiat-koneet jäivät alakynteen taistelussa vihollisen uusia koneita vastaan syksyllä 1942. Päätettiin, että jo kauan kehitteillä olleesta Myrsky-hävittäjästä tulee Hävittäjälentolaivue 26:n uusi kalusto. Myrsky oli kotimaassa suunniteltu ja rakennettu yksipaikkainen hävittäjä. Prototyyppi MY-1 ensilento oli 23.12.1942. Suunnittelua jatkettiin, vaikka konetta pidettiin vanhentuneena. Ilmavoimat tilasi kolmen koneen esisarjan (MY-2, MY-3 ja MY-4) koelentojen ollessa vielä kesken. 18.8 1943 tilattiin 47:n koneen sarja (MY-5 … MY-51).
Koelennot MY-3:lla
Esisarjan Myrsky MY-3 valmistui 11.7.1943. Siivekekokeilulennolle nousussa lentomestari Aarre Siltavuori huomasi, että vasen laskuteline ei lukkiutunut. Hän päätti palata heti takaisin kentälle. Mutta laskuteline ei lukkiutunut ala-asentoonkaan. Kone vaurioitui laskussa 5.8.1943.
– VL Myrskyn prototyyppi MY-1 ja lentomestari Aarre Siltavuori
(kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto)
Korjauksen jälkeen 2.10.1943 koelentoja päästiin jatkamaan. Vuoroon tulivat syöksykokeet. Lentomestari Aarre Siltavuori nousi niitä tekemään 19.11.1943. Viidennen syöksykokeensa hän aloitti 5200 m korkeudesta. Oikaisuvedon hän aloitti 628 km/h nopeudessa. Noin 2100 m korkeudessa neljä sekuntia oikaisun aloittamisesta nopeuden ollessa 855 km/h koneen rakenne murtui ja kone hajosi täysin. Onnettomuudella oli useita silminnäkijöitä. Kone putosi Teiskoon Uskalin kylään Ala-Paavolan tilalle. Ohjaaja koelentäjä lentomestari Aarre Siltavuori sai heti surmansa.
Kunniakäynti
Ilmavoimien Varikko ja Lentokonetehdas kiinnittivät onnettomuuspaikalle luonnon kiveen muistolaatan 1964. Lentovarikon Kilta puheenjohtajansa Aarno Torikan johdolla ja Ilmavoimien Materiaalikeskus kunnioittivat juhlallisella kunniakäynnillä lentomestari Aarre Siltavuoren muistoa onnettomuuden 70-vuotispäivänä 19.11.2013. Pilvisenä ja syyssumuisena päivänä laskimme kauniin seppeleen hänen muistomerkilleen.
– Juhlalliseen kunniakäyntiin osallistujat vasemmalla insinöörieverstiluutnantti Aarno Torikka, eversti Matti Antikainen ja insinöörimajuri Harri Korhonen
– Juhlalliseen kunniakäyntiin osallistujat vasemmalla eversti Matti Antikainen insinöörieverstiluutnantti Aarno Torikka, ja insinöörimajuri Harri Korhonen
– Kaunis seppele lentomestari Aarre Siltavuoren muistomerkillä
Siltavuori Talvisodassa
Tampereen pommituksia Talvisodassa torjuttiin koelentäjien voimin. Olleessaan torjuntalennolla 15.1.1940 ylikersantti Aarre Siltavuori haavoittui olkapäähän vihollisen räjähtävästä luodista. Vaikka hän koneensa konekiväärit olivat jäässä, hän kuitenkin onnistui tuhoamaan vihollisen SB-pommikoneen silpomalla sen peräsimen koneensa potkurilla. Haavoittuneena hän teki onnistuneen pakkolaskun jäälle, vaikka koneen potkuri hieman vaurioitui epätavallisessa mutta voitokkaassa taistelussa.
Myöhempiä kokemuksia
MY-6 menetti korkeusperäsimen vasemmanpuoleisen puolikkaan, kun luutnantti Esko Halme oli syöksykoelennolla 23.6.1944. Hän onnistui tuomaan vaurioituneen koneen laskuun radiolla saamastaan hyppykomennosta huolimatta.
MY-6 korjattiin viidessä päivässä ja koelentoja jatkettiin. Kapteeni Lauri Hämäläisen lentäessä syöksykokeita korkeusperäsimen saranat murtuivat ja salko katkesi. Hänkin onnistui tuomaan koneen laskuun vaurioista huolimatta.
Tutkimuksissa todettiin, että vauriot johtuivat peräsinten ja siipien flutter-ilmiöstä. Niiden värähtelytaajuudeksi mitattiin 15 Hz. Oletettavasti lentomestari Aarre Siltavuoren MY-3 syöksykokeessa flutteri hajotti ensin peräsimen, jolloin hänellä ei ollut mahdollisuutta estää konetta jatkamasta syöksyä. Nopeus kasvoi niin suureksi, että seuraavaksi hajosivat siivet.
Myrskylle sattui kaikkiaan 48 vaurioita. Onnettomuuksissa menetti henkensä neljä ohjaajaa ja kaksi siviiliä. MY-28 tuhoutui 9.5.1947 ohjaaja kapteeni Kauko Ikosen saadessa surmansa. Tämän jälkeen Myrsky asetettiin lopullisiin lentokieltoon ja koneet romutettiin. Romutuskäskyä noudatettiin aivan liian tunnollisesti. Ei jäänyt edes yhtään konetta museoon. Nyt onkin käynnistetty rakentamisprojekti Myrsky-mallikoneen saamiseksi museoon.
Teksti ja kuva Jorma Hautala