Valikko Sulje

Koolhoven KO-130 kohtalokas tarina

Talvisodan alussa ruotsalainen kreivi Carl-Gustav von Rosen lahjoitti Suomen ilmavoimille kaksi Koolhoven F.K.52 konetta.

Koneet luovutettiin helmikuussa Malmilta toimineelle LLv 36:lle. Koneet saivat Suomessa tunnukset KO-129 ja KO-130. Malmilta koneet lensivät pommein ja konekiväärein varustettuina venäläisiä joukkoja vastaan. Talvisodassa koneet suorittivat 14 tiedustelu- ja pommituslentoa Suomenlahdelle. Koneet olivat epäsuosiossa huonojen lento-ominaisuuksiensa takia.

Jatkosodan alussa koneet olivat Lentolaivue 6:n käytössä Turussa ja vaurioituivat siellä kesäkuun 1941 pommituksessa. Myöhemmin koneet siirrettiin Nummelaan, josta niitä käytettiin tiedusteluun ja lentolehtisten pudotukseen Hangon alueella. KO-130 lähti 65-vuotta sitten Nummelasta 16.8.1941 Hankoon suuntautuvalle lentolehtisten pudotuslennolle, eksyen Viroon.

Kesäkuun 22. päivänä 1943 luutnantti P.A.Ilmoni (44.lv komppanian päällikkö Tallinnassa) ilmoitti kirjeessään Ilmavoimien komentajalle tapahtumasta, joka oli sattunut edellisenä päivänä. Komppanian toimistoon Tallinnaan oli tullut virolainen urheiluneuvoja Rahman, joka kertoi suomalaisen KO-130 koneen pudonneen 16. päivänä elokuuta 1941 puolen yön aikaan myrskyisessä säässä moottorivian takia Velisessä noin 80 km Tallinnasta etelälounaaseen. Putoamispaikka on lähellä Kuusikun lentokenttää. Koneessa oli ollut kaksi miestä, jotka molemmat saivat surmansa. Toinen oli pitkä, hoikka ja vaalea, toinen lyhyempi. Virolaiset metsäkaartilaiset olivat haudanneet heidät putoamispaikan läheisyyteen. Haudalle oli pystytetty muistokivi, jonka päällä pystyssä oli Koolhoven koneen kolmilapainen potkuri. Kivessä oli teksti ”Tässä lepää kaksi heimoveljeä”. Koneen he tuhosivat polttamalla.

Pakkolaskussa kuolleiden ohjaaja alikersantti Pentti Johannes Antilan ja mekaanikko Antti Adolf Sairion hauta on Velisessä, Valgun kylässä. Kylään on vuonna 1997 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n toimesta pystytetty Heikki Häiväojan tekemä muistomerkki. Muistomerkin on kustantanut Suomen Opetusministeriö.Tietoja koneesta

Koolhoven F.K.52 oli sekarakenteinen tiedustelukone.

Koolhoven F.K.52

Siivet ja takarunko olivat vanerilla päällystettyä puurakennetta. Eturunko oli hitsattua teräsputkea päällystettynä kankaalla ja duralumiinilevyllä. Moottori oli Bristol Mercury VIII, 9-sylinterinen tähtimoottori. Teho 840 hv. Kone oli varustettu molemmissa yläsiivessä olevalla 7,7 mm:n konekiväärillä ja tähystäjän 7,62 mm:n konekiväärillä, sekä 150 kg pommikuormalla.

Koneen mitat:

  • Siipien kärkiväli 9,8 m
  • pituus 8,3 m
  • korkeus 3,3 m
  • siipipinta-ala 28,4 m2

Lentoonlähtöpaino 2500 kg. Suurin nopeus 4750 m:ssä 380 km/h. Lakikorkeus 9800 m. Lentomatka 1130 km.Kiltamatka Tallinnaan

Lentovarikon kilta ry teki kiltamatkan Tallinnaan ja Veliseen lokakuussa 2006.

Ensimmäisenä päivänä ryhmä kävi oopperassa ja seuraavana päivänä laskemassa kukkalaitteen Velisessä Valgun kylässä sijaitsevalle muistomerkille.


– Henkilöt vasemmalta kk-ampuja Felix Proodo, ohjaaja Kaljo Alaküla Eestistä ja Lauri Väisänen ja Aarno Saramäki Lentovarikon Killasta (kumpikin laskivat oman kukkalaitteensa).


– Muistomerkki Velisessä, joka sijaitsee noin 90 km Tallinnasta lounaaseen.