Valikko Sulje

Kesäretki Ruotsiin 5.–10.6.2017


Maanantaina iltapäivällä nousimme retkibussiimme. Matka kohti Turkua alkoi.  Satamassa astelimme komeaan laivaan, m/s Baltic Princessaan. Jos ei linja-automatkan aikana vielä arjen murheet jääneet taa, niin viimeistään silloin, kun laiva lipui läpi kauniin saariston ja suuntasi Tukholmaan.

Matkamme johtajana toimi Antero Ahonen. Vaikka hän sai tämän tärkeän tehtävän täysin yllättäen ja lyhyellä varotusajalla, niin hän suoriutui siitä hyvin. Apuna hänellä oli ammattitaitoinen ja ryhmämatkoihin tottunut autonkuljettajamme Esa Korhonen.

Matkaohjelmaa oli jouduttu muuttamaan. Saavuimme Ruotsiin tiistaina 6.6. Se on heidän kansallispäivänsä ja samalla vapaa päivä. Se tarkoitti sitä, että tuoksi päiväksi tarkoitettu tehdasvierailu piti siirtää seuraavaan päivään. Kansallispäivää vietetään Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan kruunajaisten 6.6.1523 vuosipäivänä.

Örebro

Kun meillä ei ollut nyt ensimmäisenä retkipäivänä muuta kuin ajo Trollhättaniin, niin pysähdyimme kauniissa Örebron kaupungissa pitkälle kahvitauolle. Paikaksi sattuikin paras mahdollinen, nimittäin Stadsparken. Tämä kaupungin puisto on valittu 2004 Ruotsin kauneimmaksi ja 2006 Euroopan viidenneksi kauneimmaksi. Kahvitaukomme musiikista vastasi orkesteri, joka harjoitteli puistossa pidettävää kansallispäivä juhlaa varten.


– Örebron kaupungin puiston kukkaloistoa

Trollhättan

Aarno Saramäki kertoi matkalla miten talvisodan aikana Suomen ostamat Brewterit 44 kpl tuotiin laivalla Norjan Stavangeriin ja siitä edelleen junalla Trollhättanin SAABin lentokonetehtaalle, jos ne koottiin. Sieltä ne lennettiin Västeråsin kautta Säkylään, lentoaika 1 tunti 10 minuuttia. Talvisotaan ne eivät ehtineet, mutta Jatkosodassa niillä saavutettiin kaikkiaan 477 ilmavoittoa. Trollhättan valittiin niiden kokoamispaikaksi, koska se oli vihollisen pommikoneiden toimintasäteen ulkopuolella. Jatkosodan aikana myös Fiat koneet koottiin samalla tehtaalla.

Saavuimme Trollhättaniin hyvissä ajoin iltapäivällä. Aikaa jäi kävelyretkiin, tutustumiseen kaupunkiin ja osallistumiseen täällä pidettyihin kansallispäivän juhlaan.


– Trollhättanin Karl Johanin tori ja taustalla Oikeustalo 1896, myöhemmin kirjasto ja toimintakeskus

Seuraavana aamuna pääsimme tutustumaan GKN Aerospace tehtaaseen. He ovat työskennelleet lentokonemoottoreiden parissa 1930-luvulta saakka. Tuolloin tehdas oli osa Volvo-konserni ja nimeltään Volvo Aero ja tuotanto meni lähes yksinomaan sotilaskäyttöön. Tehdas liitettiin brittiläiseen GKN tehdaskonserniin 2012. Nykyään tehdas valmistaa lentokoneiden ja avaruusalusten moottoreita ja niiden komponentteja. Tuotanto menee pääasiassa siviilikäyttöön, vain noin 10 % menee sotilaskäyttöön.

Meille esiteltiin tehdas hyvin avoimesti ensin auditoriossa, sitten hienossa museon tapaisessa esittelytilassa ja lopuksi laajalla ja mielenkiintoisella tehdaskierroksella. Työntekijöissä oli myös suomenkielentaitoisia.


– Ryhmäkuva GKN Aerospacen tehtaan tuotannon esittelytilassa


– Vasemmalta Antero Ahonen, tehdasvierailumme isäntä Hans Krokstrand ja Heikki Karppinen

Göteborg

Iltapäiväksi kiiruhdimme Göteborgin pohjoispuolella sijaitsevaan Aeroseum-museoon. Museo on saanut tilat tyhjäksi jääneestä Kuninkaallisen Götan lennoston F9 kallioon louhituista tiloista, joka on lähellä Säven lentokenttää. Tämä 1942 rakennettu kalliosuoja oli aikoinaan Ruotsin ensimmäinen maanalainen suoja ja tukikohta.


– Museolle tietä viitoitti Draken

Kuljettajamme hurautti suoraan kallioluolan suulle. Siitä jatkoimme kävellen kalloin uumeniin. Tutustuimme monipuolisiin ja mielenkiintoisiin esittelytiloihin ja kahvioon, jossa oli myös aiheeseen liittyvää rekvisiittaa myytävänä.


– Ryhmäkuva Göteborgin Aeroseum ilmailumuseossa. Helikopterin puikoissa Heikki ja Pentti.

Halmstad

Matkamme jatkuessa pitkin kaunista rannikko pysähdyimme ruokatauolle kauniissa Halmstadissa. Se on Ruotsi suosittu lomakaupunki. Näimme mm Picasson kuuluisan veistoksen, ”Naisen pää”.


– Raatihuone Halmstadin torin varrella. Kaupungin tunnuksena on kolme kruunupäistä sydäntä.


– Halmstadissa on Picassopuisto ja siellä aito Picasson tekemä taideteos ”Naisen pää”

Växjö

Pitkän päivän päätteeksi ajoimme vielä Växjöhin, johon oli varattu meille hyvä yöpymispaikka.


– Växjön keskustan kävelykatu

Kalmar ja Öland

Heti aamusella jatkoimme Kalmariin. Siellä hyvä oppaamme Risto Myrberg oli matkalaisia vastassa. Hän oli 19-vuotiaan tullut Lahdesta Ruotsiin, aluksi vähäksi aikaa mutta lopulta jäänyt tänne. Hänen asiantuntevalla opastuksella tutustuimme Kalmarin kaupunkiin, sen monivaiheiseen historiaan, 1379 solmittuun Kalmarin Unioniin ja komeaan Kalmarin linnaan.


– Kalmarin vanha kaupunki


– Kalmarin linna

Iltapäiväksi ajoimme 6 km pitkän siltaa (1972) Öölannin saarelle. Saari ja sen luonto on jo itsessään nähtävyys. Saari on 154 km pitkä ja 5 km leveä. Kahvitaukoa pidimme eteläkärjessä olevalla Långe Jan majakalla.


– Öölannin eteläkärki

Saaren kuuluisin ja merkittävin paikka on kuningasperheen kesäpaikka Sollidenin linna. Sisälle turisteja ei päästetä, mutta linna kaunis, hyvin hoidettu ja laaja puisto on rauhallisen kiertelyn ja ihastelun väärtti. Linna on kuningasperheen yksityistä omaisuutta. Se ylläpidetään omin varoin, lipputuloin ja muistoesinemyynnillä. Ruotsin valtio ei osallistu ylläpitoon.


– Sollidenin linna, kuningasperheen kesäparatiisi

Ennen paluuta Kalmariin ja majoittumista sinne kiertelimme vielä Riston johdolla monia saaren kauniita paikkoja.

Kotimatka

Aamusella alkoi rauhallinen kotimatkamme. Poikkesimme viehättävään Västervikin pieneen rantakaupunkiin kahvitauolle.


– Rantakaupunki Västervikin katunäkymä

Tukholmaan saavuimme hyvissä ajoin ja nousimme m/s Calaxyyn. Loistolaiva toi meidät turvallisesti Turkuun. Siitä linja-autolla takaisin kotikonnuille. Niin mukava kun on aina matkalle lähteä, niin yhtälailla on mukava palata jokaiselle tuttuun ja rakkaaseen omaan kotiin.
Siirtymät

Siirtymätaipaleitten aikana moni kävi esittäytymässä ja kertomassa tarinoitaan. Näin pitkätkin matkat kohteiden välillä sujuivat mukavasti.

Esa Passila kertoi mielenkiintoisesti lentäjäurastaan. Se oli alkanut kodin viereiseltä Kauhavan lentokentältä ja päätynyt eri vaiheiden kautta Turkuun.  Hänelle on ollut tärkeää säilyttää palveluksesta poistuneita koneita lentokelpoisina. Siinä hän on onnistunut hyvin. Hänellä on Viima VI-17, Safir SF-27 ja Fougan FM-37. Hän esittelee lentäviä museokoneitaan kesän lentonäytöksissä. Voi vain arvailla sitä työmäärää ja mitä kaikkea muuta noiden koneiden lentokunnossa pitäminen on häneltä vaatinut.

Saimme myös kuulla, että Heikki ja Tuija Karppisen vintillä tuulee. Eikä siellä tuule turhanpäiten. Yliopiston opiskelijat, tutkijat ja professorit käytät siellä tuulettamassa ja todentamassa ideoitaan ja laskelmiaan. Eikä tämä ole ainut ihmeellisyys sillä Heikin ja Tuija puutarhassa seilaa maahan osaksi upotettuna iso purjevene. Se on lasten mieluisa leikkipaikka.

Lauri Karjalainen kertoi lentäjäurastaan. Hän on nuorin niistä, jotka saivat MIG – koulutuksen Kazakstanissa ja niin ollen hän on kuuluisan Kirgiisikillan jäsen. Kilta perustettiin Keski-Aasiassa Lugovajan arolla erikoisella komennusmatkalla, johon määrättiin eliittijoukko suomalaisista lentäjistä, mekaanikoista, tulkeista ja lääkäreistä.

Kiltamme mukava ja monipuolinen kesäretki onnistui taas oikein hyvin. Osanottajia olisi voinut olla enemmän.Teksti ja kuvat: Jorma Hautala